Gordonin toimivat ihmissuhteet ry:n historiaa

Perhekoulu rantautui Suomeen kun kirkon perheasioiden sihteeri Liisa Tuovinen sai kommentoitavaksi Dagens Nyheterissä olleen lehtiartikkelin, joka koski Perhekouluja. Jutusta innostuneena hän otti selvää mitä nämä kurssit pitävät sisällään. Liisa sai lopulta Perhekoulun ruotsalaista materiaalia, jota käyttäen hän piti useita kursseja eri puolilla Suomea. Samaan aikaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli kehittelemässä kurssista omaa versiotaan. Se kutsui Thomas Gordonin Suomeen, jolloin Liisalla oli tilaisuus tarkemmin tutustua Gordonin ajatteluun ja siihen liittyviin materiaaleihin.

Ensimmäiset koulutukset pidettiin Melvin Kieschnikin johdolla Helsingissä vuonna 1979. Vielä seuraavana vuonna käytettiin ulkomaista kouluttajaa mutta vuonna 1981 aloitettiin koulutukset omin voimin. Ensimmäiset suomalaiset kouluttajat olivat Liisa Tuovinen ja Esa Konttinen.

Gordonin toimivat ihmissuhteet ry perustettiin vuonna 1980 nimellä Gordonin perhekoulujen tuki ry. Ensimmäiset Perhekoulun (nyk. Toimiva perhe-kurssin) ohjaajat oli koulutettu ja toiminnan tueksi tarvittiin yhdistys. Ensimmäisissä säännöissä vuodelta 1980 todetaan: ”Yhdistyksen tarkoituksena on Effectiveness Training Incorporated’n kehittämän Gordonin perhekoulun ja tämän erityssovellutusten edustaminen Suomessa sekä kiinnostuksen herättämisen ihmissuhdekasvatusmenetelmiä kohtaan ja niillä tapahtuvan kasvatuksen edesauttaminen."

Yhdistyksen perustajajäsenet olivat Lea Laakkonen, Kati Nepponen, Liisa Tuovinen ja Lauri Virkkunen. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin, että jäsenmaksun suuruus on 20 markkaa.

Tuki ry:n ensimmäinen Nuiskuohjaajakurssi pidettiin syksyllä 1982. Kouluttajana oli Steve Emmons Yhdysvalloista. Jo vuonna 1981 Folkhälsan oli järjestänyt ensimmäisen Nuiskun ohjaajakoulutuksen mutta nyt uusi yhdistys otti huolehtiakseen suomenkielisten ohjaajakoulutusten järjestämisen.

Toimiva koulu-kurssi pidettiin ensimmäistä kertaa Suomessa kun Hollannissa ohjaajakoulutuksen saaneet Irma Tertti ja Anna Kock vetivät kurssin opettajille vuosina 1985-1987. Samoihin aikoihin Terttu Staffans kouluttautui ohjaajaksi Bostonissa. Hän vetikin suuren määrän kursseja opettajille varsinkin 90-luvun alkupuolella.

1990-luvun alkupuolella käynnistettiin neuvottelut Gordon Training Internationalin kanssa kurssien oikeuksien ostamisesta kokonaan Suomeen. Terttu Staffans kävi asiasta tiukkoja neuvotteluja ja viimein oikeudet saatiin ostettua Suomeen. Tästä oli mm. se hyöty, että kansallisia rahoituksia oli nyt helpompi saada, kun ulkomaille ei tarvinnut maksaa tekijänoikeuskorvauksia.

Nuorten Keskus ja Perhekoulujen tuki ry käynnistivät neuvottelut vuonna 1995 Nuiskun ohjaajakoulutusten siirtämisestä Nuorten Keskukselle. Sopimus syntyi ja NK sai Nuiskun projektisihteerin palkkaamista varten kaksivuotisen rahoituksen Opetusminiteriöltä vuosiksi 1996-1997. Tehtävään kutsuttiin luokanopettaja Markus Talvio. Projektin jälkeen päädyttiin siihen, että myös muiden suomalaisten Gordon-kurssien ohjaajakoulutusten järjestäminen sekä materiaalien välittäminen annetaan NK:n tehtäväksi. Tämä mahdollisti sen että Nuorten Keskus pystyi vakinaistamaan projektisihteerin tehtävän. Uuteen työnkuvaan kuului kaikkien Gordon-kurssien ohjaajakoulutusten järjestäminen. Myös materiaalin välittämistä varten NK saattoi palkata Tua Karhun vakituiseksi työntekijäksi. Siihen asti tehtävää oli ansiokkaasti hoitanut Maire Parkkonen palkkiotoimisena työntekijänä.

Vuonna 2000 yhdistyksen nimi päätettiin muuttaa. Uudeksi nimeksi tuli Gordonin toimivat ihmissuhteet ry – yhdistys. Perhekoulujen tuki -nimeä pidettiin vanhentuneena ja suorastaan harhaanjohtavana. Perhekoulu oli jo pari vuotta aiemmin muutettu Toimivaksi perheeksi ja sen lisäksi yhdistys omisti oikeudet myös Nuiskuun ja Toimiva koulu-kurssiin. Uuden nimen ajateltiin paremmin kattavan sen kaiken mikä yhdistykselle kuului.

Toimiva vuorovaikutus-kurssia ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 2003. Se syntyi tarpeesta saada kurssi, joka soveltuisi ”kenelle tahansa” ja jota voisi tarjota työyhteisöille, nuorille aikuisille tai vaikka omille ystäville. Ensimmäiset kurssit pidettiin vuonna 2004. Kouluttajina toimivat Riitta Vaaramo, Pertti Salminen ja Markus Talvio. Varhaisnuorille puolestaan valmistui vuonna 2004 ”Nuiskun pikkuveli” K12 -ohjelma, jonka kehittelystä vastasivat Hetu Saarinen ja Pirjo Mäkilä.

Kursseja on myös täällä Suomessa käännetty muille kielille. Nuiskun materiaali ilmestyi ruotsiksi vuonna 2002 ja Toimiva perheen vuonna 2005. Nuiskun ensimmäinen venäjänkielinen versio on vuodelta 2006.

Kurssin filosofiasta 

(Mano Laukkarinen 2009: Erityisnuisku. Humanistinen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö)

3.1 Thomas Gordon

Tohtori Tomas Gordon oli psykologi, joka omistautui parantamaan ihmisten välisiä suhteita kotona, työelämässä ja koulussa. Gordon oli 1950 -luvulla humanistisen psykologian klassikon Carl Rogersin oppilas. (Autio, Sell 2006, 12.) Hän loi sittemmin Gordonin menetelmäksi kutsutun ihmissuhdetaito-ohjelman.  Gordon vastaanotti lukuisia kunnianosoituksia, muun muassa American Psycholgical Foundation kultamitalin. Se myönnettiin psykologille, joka on kirjoituksillaan jatkuvasti herättänyt yleistä kiinnostusta. Vuonna 2000 tri Gordon sai elämäntyöstään Kalifornian Psykologisen Yhdistyksen palkinnon. Hänelle on kolme kertaa ehdotettu Nobelin rauhanpalkintoa.

 3.2 Gordonin toimivien ihmissuhteiden malli

Kuusela (2004, 47-49) on väitöskirjassaan esitellyt Gordonin vuonna 1970 kehittämän toimivien ihmissuhteiden mallin, joka tarjoaa kehyksen eläytyvän kuuntelun ja minäviestien käytölle. Mallissa huomioidaan ihmissuhteisiin liittyvä valta, ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat sekä menetelmät ongelmien ratkaisemiseksi. Käytännön ihmissuhdetyössä saamiensa kokemusten perusteella Gordon uskoo, että myönteistä muutosta ihmissuhteissa saadaan silloin, kun koulutus suunnataan henkilöön jolla on suhteessa enemmän valtaa, esimerkiksi vanhempi-lapsi -suhteessa vanhempaan ja opettaja-oppilas -suhteessa opettajaan. Henkilöllä, jolla on valta-asema suhteessa, on ensisijainen vastuu aloittaa suhteen muuttaminen.

Gordonin ihmissuhdemalli koostuu yhdeksästä periaatteesta

1. Toimiva ihmissuhde muodostuu toisen ihmisen hyväksymisestä. Hyväksytyksi tuleminen on terapeuttista, koska se muun muassa tukee kehitystä ja rohkaisee itsenäisyyteen.

2. Hyväksyminen ilmaistaan toiselle selkeästi ja tehokkaasti. Gordonin omat kokemukset terapeuttina, klinikoilta saadut kokemukset ja tutkimukset tukevat sitä, että toimiva tapa ilmaista hyväksymistä toiselle on eläytyvän kuuntelun käyttäminen. Eläytyvän kuuntelun lisäksi hyväksymistä voi ilmaista osoittamalla välittämistä, kertomalla omista kokemuksista tai koskettamalla.

3. Oman hyväksymisalueen laajentaminen . Omaa hyväksymisaluetta voi laajentaa pyrkimällä muuttamaan itseä esimerkiksi keskustelemalla ongelmatilanteista toisen kanssa ja kuulemalla heidän näkökantojaan, joiden avulla on mahdollisuus muuttaa omia asenteita, pyrkimällä muuttamaan ympäristöä tai pyrkimällä muuttamaan toista ihmistä omalla käyttäytymisesimerkillä

4. Tietoisuus omista epämiellyttävistä tunteista. Kun toisen henkilön käyttäytyminen on häiritsevää ja estää omien tarpeiden tyydyttämisen, ei tule näytellä käyttäytymisen hyväksymistä. Omat epämiellyttävät tunteet tulee hyväksyä osaksi itseä. Omia tunteita on vaikea peitellä ja esimerkiksi lapset ovat sensitiivisiä ja havaitsevat hyvin sanallisien ja sanattomien viestien välisen ristiriidan.

5.  Epämiellyttävien tunteiden ilmaiseminen rehellisesti, mikäli ne eivät väisty itseä, ympäristöä tai toista muuttamalla. Kun toiselle kerrotaan avoimesti ja suoraan millaisia tunteita hänen käytöksensä aiheuttaa, on hänellä mahdollisuus muuttaa häiritsevää käytöstä, jonka vuoksi hänelle voi jälleen osoittaa hyväksyntää.

6. Epämiellyttävien tunteiden ilmaisutapaan on kiinnitettävä huomiota, sillä niiden sanoittaminen saattaa hämmentää kuulijan. Sinäviestejä, jotka arvioivat, syyttävät ja tuomitsevat toista on vältettävä ja pyrittävä puhumaan vain omista tuntemuksista minäviestejä käyttäen. Tällöin toinen ei tunne itseään uhatuksi ja on todennäköistä, että hän on halukas muuttamaan käytöstään.

7. Kieltäytyminen vallankäytöstä ongelmatilanteissa. Vallankäyttö, rankaiseminen, rankaisulla uhkaaminen, yksipuoliset rajoitukset tai pelolla aikaansaatu kuri eivät kuulu terapeuttiseen toimivaan ihmissuhteeseen. Kun henkilöiden välillä on tarveristiriita, on vältettävä ratkaisua, jossa vain vahvempi saa tarpeensa tyydytetyksi

8. Vallankäyttöön alistamisesta kieltäytyminen. Ongelmatilanteissa on huolehdittava siitä että omat tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Esimerkiksi lapset, jotka saavat tahtonsa läpi vanhempien tarpeiden tyydyttymisen kustannuksella, heräävät tylyyn todellisuuteen kodin ulkopuolella, jossa toiset eivät olekaan yhtä periksi antavia kuin omat vanhemmat.

9. Molemmat voittaa -menetelmän käyttäminen ongelmatilanteissa. Molemmat voittavat menetelmän avulla on mahdollisuus ratkaista asiat siten, kumpikin osapuoli saa tarpeensa tyydytetyksi eikä kumpikaan häviä.

Gordon esittää mallissaan eri vuorovaikutustilanteissa käytettävät taidot. Perusajatuksena on se että ennen kuin voidaan valita käytettävä taito, on selvitettävä ollaanko hyväksyttävän vai ongelmallisen käyttäytymisen alueella. Kun kenelläkään ole ongelmaa, käytetään myönteisiä, kantaaottavia tai selittäviä minäviestejä ja avointa viestintää. Ongelmatilanteissa selvitetään kenen ongelmasta on kysymys ja valitaan tämän perusteella taito ongelman käsittelemiseksi. Kun toisen ihmisen käyttäytyminen aiheuttaa itselle ongelmia, käytetään ongelmaan tarttuvaa minäviestiä. Kun ongelma on toisella, käytetään eläytyvää kuuntelua. Kun ongelma on henkilöiden tarpeiden välillä, käytetään molemmat voittavat –menetelmää. (Gordon 2006, 67-68.)